Joulumielipuolen päiväkirja

"Joulukorttini" on levittänyt Joulumieltä laajemminkin. Tuo kaunis kuva on kaapattu T-Paita kaupasta kuvansieppauksella ja kuvan lähdettä en enää löytänyt. Se että kuvan hahmo muistuttaa TV sarjan "kovan onnen kundi" Earlia ei vähennä sen arvoa, ehkäpä se jopa lisää sitä. Amerikassa taistelu joulusta on tiivistynyt Happy Holidays/ Merry Christmas toivotusten kamppailuun ja näyttää että Amerikkalaiset vetivät rajan juuri oikeaan paikkaan. Merry Christmas on takaisin mainoslehtisissä ja kauppiaiden toivotuksissa. Joulu on tullut takaisin.

Suomessa Joulu sanalla ei ole vastaavaa taakkaa, Joulu sanahan on Jeesusta vanhempi suomenkielessä, mutta eiköhän joku tämänkin taistelun suomeen tuo. (vrt. neekeri sana, jolla ei vielä 30 vuotta sitten ollut suomenkielenssä mitään negatiivista arvolatausta.)

Joulussa tiivistyy kaikki mitä arvostan. Koti, uskonto, isänmaa... Perhe, lapset, perinteet, ruoka(slow, trad., lot), ystävät, kuolleet, tulevat, hyväntekeväisyys, isänmaallisuus, muistaminen, luonto, pimeys, valo, lahjat, rakkaus ja ... Jeesus.

Ei siis ihme että Joulu on on ollut perinteisesti uusvasemmiston ja vihreiden vihollinen numero yksi. Palattuani neljänpäivän media paastolta ei voi kuitenkaan kun ihmetellä Suomalaisessa lehdistössä olleita hyökkäyksiä. Minulla kuitenkin tämä pieni tauko todellisuudesta toimi hyvin. Olen taas täynnä taistelutahtoa ja uskoa siihen että olen oikeassa.

Eli tuokiokuvia..

500 vuotta vanha kirkko, vanha hautausmaa täynnä kynttilöitä, hyvinhoidettuja hautaoja, sankarihautausmaa. Tuhansia Suomalisia, kaikista ikäryhmistä. Muistamme ja välitämme. Täydellinen pimeys häviää kynttilöille.

Näin joskus kaapelitehtaalla 10000 kynttilän installaation, vaikuttava mutta tyhjä ja tunteeton taideteos. Nämä joulun kynttilät todella merkitsevät ihmisille jotain. Meitä on paljon ja me muistamme.

Yksi täysin musta hautakivirivi. Pakko sytyttää led taskulamppu, jotta saa tietää ketä on täysin unohdettu. Puolikuu kivessä, pimeässä yksin väärässä maassa. Jos on taipuvainen uskomaan merkityskokemuksiin niin tämän voi tietysti nähdä muillakin tavoin.

Kolme sukupolvea, lähes kaikilla sama nimi yksi joulupöytä. Yhteistä nähtyä vaivaa. Samoja ruokia samoilla resepteillä kuin 10, 20, 30, 100 vuotta sitten.

Puhetta menneistä ja tulevasta. Ei uusioperheitä ja outoja mummoja, ei loputtomia automatkoja ja lastenvaihtoja.

Lahjoja, lahjoja, lahjoja.

Kaupallisuutta. Paskat, käytän kaikki rahani läheisiini koko ajan. Erona on vain on että Jouluna lapset saavat mitä he haluavat, muina kuukausina mitä tarvitsevat.

Saunan lämpö, pehmeää valoa ja liekkien loimitusta, tuttuja tuoksuja, rakkain ihminen, ihoa, takaapäin tutuin kuvioin.

Ei väärää tietoisuutta. Ei alistamista uhkailua tai pelkoja. Välittämistä ja hellyyttä. Rakkautta ja rutiinia.

Jouluna on hyvä olla kristitty, valkoinen, perheellinen hetero. Jättäkää meille nämä kolme päivää tai me suutumme. Ymmärränhän minä, että kun sanon "Hyvää Joulua" se ei ole kaikille itsestään selvyys, sen saa vain tekemällä vitusti töitä. Ja sisustaja homoille trendipelleille vielä tiedoksi Joulu väri ei ole musta.