Entinen nikotinisti

Tupakkalakko on asianomaiselle kokemus, jota voi verrata lobotomiaan tai raaja-amputaatioon ilman analgesiaa. Ei tupakoivan voi olla hiukan vaikea käsittää tai kiinnostua tapahtumasta. Eikä tietysti tarvitsekkaan

Minun oli todella vaikea motivoitua lopettamiseen, tupakointi kuuluu osana lihansyöjäkäsiaseaseheteronationalistiisraeldiggari klusteria jota edustan. Tupakointi on paitsi huono tapa, niin myös uskontunnustus, elämäntapa ja harrastus. Ja suojakilpi ja linssi ja näkemys, ettei tilastollinen todennäköisyys koske juuri minua, koska minä olen poikkeustapaus.

Tupakointi sopii erottamaan rutiinityötä kognitiivista ponnistusta, se on viiden minuutin defibring tarvittaessa... se on kaikkea mitä työtätekevä tarvitsee, ainakin työnantajan mielestä. Se on vastavaikuttaja alkoholille ja aggressiolle.
Se on kainalosauva jota aikuinen ei enää tarvitse.

Luin tarkkaan vihreän langan ja huomasin että vihreät eivät vastusta tupakan polttoa joten tupakoinnin vastustaminen on paitsi lääketeollisuuden salaliitto niin myös järkevä yksilööllinen ratkaisu.

Olen ollut yli sata tuntia tupakoimatta ja tänään en ole kärsinyt vieroitusoireista. Champix lääkitys toimi uskomattoman tehokkaasti ja elämäni ensimmäinen tupakkalakko oli menestys. En kirjoittele aiheesta enempää. Jos noin kuukauden kuluttua alan kirjaamaan väkivaltafantasioita niin se todennäköisesti on lääkityksen sivuvaikutus, ja jos alan uudelleen polttamaan niin ilmoitan, mutta tämä tarina muutoin päättyi tähän.

Välitön terveysvaikutus subjektiivisesti mitätön, mutta nuo puoliintuneet verenpainearvot hämmentävät. kolmas päivä lakkoa oli kivulias.

Palataan runojen ja konservatiivisen kansallistunteen merkeissä pian. Kiitos tuesta kaikille.