perjantai 11. tammikuuta 2008

Setä Tuomon lupa

Olinpa jokin aika sitten sukuloimassa. Kutsu oli käynyt serkkupojan perhejuhlaan, akateemisen juuri pätevöityneen kaupungin virkamiehen luo.

Mukana oli myös setämies, kaukaa pohjoisesta, serkkuni isä.

Setämies oli 70-luvun yrittäjä, suoraviivainen alfauros evp. Business oli aikanaan hoidettu suoraviivaisella, vitusti työtä ja vaikeuksien tullessa lisää velkaa ja vielä enemmän työtä mentaliteetilla. Riskiä ja rohkeutta.Pörssikurssien sijaan oli seurattu vaistoa. Nyt sitten miljoonan euron mies eläkkeellä.

Vuodet olivat vieneet terää, mutta mielipiteet maailman menosta kerrottiin edelleen kysymättä ja miesten ja naisten roolit olivat edelleen kirkkaat. Viinakin oli pitänyt ottaa kun oli pääkaupunkiin asti tultu. Joku saattaisi sanoa setää juntiksikin. Toisaalta suoraviivainen luonne ja keskustelutaidot olivat kannatelleet puupäätä vuosikymmenet, ettei tätä sanaa ollut varmaan koskaan oltu käytetty hänen kuultensa. Pojasta oltiin nyt kovasti ylpeitä, uudessa väitöskirjassakin oli yli 100 sivua.

Kun oli ensin kerrattu suvun auto- ja suntokaupat, kuolleet ja syntyneet niin keskustelu siirtyi politiikkaan. Akateemisesti kasturoitu serkkupoika (SDP,PC) yritti ohjata päihtynyttä isäänsä syrjään häpeillen, mutta oli myöhäistä.

Täyslaidallinen; sosialistit, hipit, homot, kommunistien yle, eurooppalainen salaliitto. Smedsmäisiää ratkaisuja ylimmälle valtiojohdolle, sos.dem salaliitto, yrittäjän selkänahka...

ja lopuksi analyysi pääkaupunginseudun tilanteesta.

"Liikaa loisivia neekereitä ja huonosti kasvatettuja nuoria, juoppoja ja loisijoita, liian vähän poliiseja."

Yleinen hyssyttely käynnistyi, johon itsekin huomasin sortuvani. En ollut pitkään aikaan nähnyt tai kuullut puhdasta sydämestä asti tulevaa rasismia. Ei siis piilo-, rakenteellista tai sanojan tyhmyydestä, heikkoudesta tai pahansuopuudesta kertovaa, vaan aitoa vilpitöntä raakaa ja luonnollista.

Ensin ajattelin "juntti", mutta sitten keskushermoston läpi iski salama. Juuri noin minä ajattelen, en noin suoraviivaisesti. Minulla on pehmusteena, kulttuurien taistelu, historialliset syyt, syyllisyys, Huntigton, Vanhanen, Lynn, uskonto, isänmaa, traditio, Cavalli-Sforza-suurklusteri, väestösipulit, länsimainen kultturi, ympäristönsuojelu, huumori, miljoona sivua rikostilastoja, työpaikan mukava siivooja, lasteni ystävät, se naapurin mukava afrikkalainen, Soinivaara, PISA ja blogistan, oikeus, rajat...vapaamielinen historia, parikymmentä vuotta suomalaista koulua....

Mutta kuitenkin, juuri noinhan minä nykyisin ajattelen. Tarkoittaako tämä,

1)Että olen aina ajatellut näin, silloinkin kun en ole tiennyt ajattelevani näin ?
2)Että setämieheni on kahdessa Helsingissä vietetyssä illassa tehnyt liikemiehen vaistolla saman analyysin johon minulla meni neljäkymmentä vuotta
3)Olemme molemmat juntteja mutta setäni on rehellinen ja minä selkärangaton valehtelija
4)Vai että totuus on yksinkertainen, lapset ja vanhukset sanovat sen ääneen, meille aikuisille se on vaikeaa.

Oli miten oli, taidan olla rasisti. Vaikka pidänkin kaiken värisistä hetero-kristityistä ihmisistä, jotka käyvät töissä ja muutkin saavat puuhailla omiaan jos eivät häiritse.

Olen rasisti, mutta onko se hyvä vai paha asia, sitä täytyy vielä miettiä. Mutta joka tapauksessa minulla on siihen setä Tuomon lupa.

P.S Jotenkin vaan nämä liityvät aiheeseen

1, 2, 3.

11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

pidin

Kekke kirjoitti...

En minä kutsuisi puupääksi tuollaista miestä josta tekstisi kertoi, ainakaan taustat tuntien. Jos mies on tienannut selvää riihikuivaa ladollisen omin käsin ja aivoin, niin kyllä olisi rahkeitakin jo yristä rintaäänellä "Se on SIR juntti sulle." Ja harmaaparroilla on oikeutensa olla tahditon, koskas sitä viimeistään saisi sitten puhua suoraan jollei elämänsä selvällä ehtoopuolella, perkele?

Ja kännin piikkiin tämäkin meni että se siitä :)

octavius kirjoitti...

Kuule Dr, noista listaamistasi vaihtoehdoista ovat kaikki oikein. Uskallan sanoa sen jopa Sinun puolestasi, koska luulen, että ajattelemme asioista hyvin pitkälle samalla tavalla ja ehkä myös elämäntilanteemme on samalla tasolla.

Ja niin outoa kuin se onkin, meitä on paljon.

Rasisti on vain sana, jota en käyttäisi.

Lolita kirjoitti...

Joo, minäkin haluan kakata töissä pomon pöydälle. Siis kaikkihan niin haluasi tehdä,mut ei vaan jostain syystä tee?

Dr. Doctor kirjoitti...

Lolita, minä en haluaisi. Työskentelen parhaani mukaan sellaisen maailman eteen jossa kukaan ei kakkaisi toisten pöydille, aivoissa on etulohko hyvästä syystä. Sen kuitenkin pitäisi kontrollida käytöstä, ei havainnointia todellisuudesta.

Oct. En aio toistamiseen tituleerata itseäni rasistiksi. Mutta haluan elää maailmassa jossa neekeriä saa sanoa neekeriksi. Jos joku haluaa sanoa minua rasisiksi niin saa sen toki tehdä. Tajusin vain, että tämän sanoja ei ole täysin vailla perusteita kuten olin kuvitellut. Riistoa,raastoa, syrjintää vastustan toki.

Kekke, hyvin tiivistetty. Erityisesti lausunnon lopussa.
Puhuvatko vanhukset totta kun ei ole hävittävää, vai vittuilevatko kun kaikki hävitty, sen kun tietäis...

Ano, kiitos kaiketi.

Lolita kirjoitti...

No onhan siinäkin tavoitetta, jos haluaa elää maailmassa missä neekeriä saa sanoa neekeriksi.
Minusta tuollainen periaate tuntuu hyvinkin lapselliselta. Ja kakkaamisen hyvin läheistä sukua, joten kai se etulohko sinulta sitten puuttuu.
Minäkin haluasin elää maailmassa, missä saisin sanoa pomoani kyrväksi!

Dr. Doctor kirjoitti...

Harkitse työpaikan vaihtoa.

Lolita kirjoitti...

Ai. Missä on sellaisia työpaikkoja, missä pomoa voi ja saa sanoa kyrväksi?

Dr. Doctor kirjoitti...

Tuolla Emännäntiellä ?
http://luovapaja.fi/taitajat/kutumela-baboledi?&xCategory=8

Anonyymi kirjoitti...

Tuo on kuule Yliopistokylä, ei tuöpaikka.

Vasarahammer kirjoitti...

Vanhana (varsinkin miltsi taskussa) ei tarvitse enää miettiä, mitä muut minusta ajattelevat. Näin minä olen asiaa itsekseni tuuminut.