Kuningas alkoholi

Mikään ei saa mustavalkoista maailmankuvaani harmaammaksi kuin alkoholi.
Vanha kirjoitus hyvässä blogissa sai ajatukset liikkeelle.
http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2007/05/sikin-vai-naisen-etu.html

Yksilön oikeus päättää omista asioistaan on mielestäni ehdoton. Mutta kun katsoo kotikaupunkini keskustaa tai FAS-lapsi tilastoja, niin nousee tunne että jonkun täytyisi tehdä jotain. Kenen ja mitä. En tosiaan tiedä.

Miten tähän jouduttiin ? Ei kai kukaan kuvitellut että juominen Suomessa vähenisi kun hinta puolitetaan. Itse ajattelin aikanan kuitenkin, ettei se näin paljon lisääntyisi, sillä omaa juomistani ei ole raha ikinä rajoittanut. Viina on ollut aina rahan väärtti kun sitä on tarvittu.

Elämäni parhaat ja pahimmat (pl. syntymät ja kuolemat) hetket on vietetty humalassa ja alkoholi on ennemminkin ollut entsyymi olemassa olevalle surulle ja ilolle kuin niiden aiheuttaja. Olen kaiketi ollut onnekas. Alkoholi on antanut paljon, mutta pilannut aika vähän.

Monet juovat nykyisin niin paljon, että koko elimistö muuttuu. Myrkyttyy tai muuttuu kokonaaan toisenlaiseksi. Tästä alkoholimarinoinnista en tiedä mitään. Kai nämä ihmiset ovat oikeasti sairaita ja rikki, jo ennen elämänsä ensimmäistä huikkaa.

Toisenlaisesta tavanomaisemmasta alkoholismista on kokemusta. Lyhyesti oma uusi ajatus; alkoholi on nauhoitus. Ihminen, joka on alkoholisti elää samaa päivää, hetkeä tai periodia, yhä uudestaan. Aamulla hän sanoo "hyvää huomenta", mutta todellisuudessa hän ajattelee seuraavaa kertaa jolloin on taas luvallista juoda viinaa. Syy viinan juomiseen voi olla mikä tahansa. Sairailla ihmisillä nauhoitus on päivän pitkä, meilä muilla sen kesto vaihtelee. Klassinen suomalainen nauha on viikon pituinen, Irwin teki siitä jopa laulun. Levy alkaa alusta joka viikonloppu. Taas viis päivää sitä vanhaa ja se viikonloppu.

Nauhoitus voi olla heikolle tuki. Minulla on kaikinpuolin mukava setämies, joka kerran viidessä vuodessa juo kymmenen hehtaaria metsää, loukkaa kaikkia rakkaitaan ja ampuu ohikulkijoita haulikolla(ohi). Kun tilanne päättyy, hän tulee uskoon, raivaa peltoa, kaataa metsää, saattaa vaimonsa raskaaksi ja rakentaa uuden talon tai vähintään lisäsiiven. Onni ja autuus jatkuu vuosia ja taas "yllättäen"vanha nauha päälle.

Pohjanmaalla elää vahvasti ajatus, työ pelastaa, Jumala suojelee, lapset ovat siunaus ja tarkoitus. Syöpä tappaa ja viina vie. Vanhoja kunnioitetaan ja Jumalaa ei pilkata. Ei sille ihminen mitään voi. (Ja joku väittää vielä Suomalaista kulttuuria köyhäksi.)

Moni alkoholista uskomattovan hyvän olontunteen saavista ihmisistä on taipuvainen uskonnollisuuteen, ja hyvän ja pahan tasapainoon. (Kuten minä) Itse muistan tehneeni uskomattomia työsuoritteita, vain jotta se antaisi moraalisen oikeuden juoda. Nyt kun enää juurikaan juo, huomaan työmoraalini alkaneen järkkyä pahemman kerran. (Blogataan tuntipalkalla). Useat extreme töitä tekevät ovat periodialkoholisteja. Mutta nykyisin uskon että raskas huvi vaatii raskaan työn oikeutuksekseen, ei päinvastoi kuten perinteisesti oletetaan.

Mutta mikä siinä on vikana, että ihminen ansaitsee oikeutuksensa juoda ? Isäni oli viikonloppujuoppo, mutta ei tällä aiheuttanut mitään harma läheisilleen. Päinvastoin.

Sain tänään oivalluksen, että hänen elämänsä oli toistuva nauha, totuttujen asioiden tekemistä uudestaan ja uudestaan, seuraavan ansaitun vapaan odottomista... Toistoa. Onneksi oli hyvä levy.

Tajusin juuri, että en noin kymmenenvuotisen "kaikki vapaa-aika ja raha" juopottelun aikana juurikaan ollut masentunut tai surullinen. Ehkä loputtomissa känni keskustelu sessioissa tajusin jotain oleellista, mutta ei se ollut sen arvoista että menetin kymmenen vuotta elämästäni nauhoitukseen. Nyt tunnen masennusta, vihaa, kipua, surua ja se auttaa ymmärtämään mistä elämässä on kyse. Se pakottaa tekemään jotain. Nykyisillä lähiö haisuleilla ei taida olla työtä, perhettä tai tarkoitusta joka pidentäisi heidän nauhoitusta. Yhden soinnun nauhoitus ja kyvyttömyys tehdä luterilaista hyvitystyötä ajaa ihmisen aika ohueksi, lopulta olemattomaksi alkoholi marinoiduksi entiseksi mieheksi. Nauha lyhenee ja levy rahisee.

Känni on loputtoman loopin taitekohta ja juominen ei kannata, ei edes niille jotka sen mielestään hallitsevat. Juominen kannattaa joillekin, mutta ei aina ja kaikille, ei ainakaan säännöllisesti. Alkoholi on vanha nauha, uudestaan ja uudestaan.

Alkoholi(smi) on yksilön tragedia, koska se estää tuntemasta negatiivisia tunteita oikeasti. Se estää kivun ja kasvamisen. Se tekee ihmisestä supistuvan ympyrän, nauhoituksen. Se vie ammattijuopolta kaiken ajan ja viikonloppujuopolta, ne päivät jotka hän odottaa seuraavaa annosta.

Alkoholi(smi) on yhteiskunnan tukema tragedia. Koska ilmainen raha poistaa alkoholin ansaitsemiseen tunteen, joko hyvillä teolilla tai kovalla työllä. Ymmärtaväinen ralativistinen ihmisnäkemys tekee alkoholistista uhrin, taikka sairaan, vaikka alkoholismi on puhdasta itsekkyyttä, laiskuuta ja kyvyttömyyttä.

Alkoholi tekee miehestä "naisen", typerän, epäloogisen, puheliaan ja riitaisan. Vanhemmiten kasvaa myös tissit.

Alkoholi tekee naisesta "miehen", väkivaltaisen ja kärsimättömän. Vanhemmiten kasvaa myös parta.

Toisaalta, alkoholi on ansaittuna nautintoaiheena voittamaton. Sielun lukkojen avaaja, pääli- ja alitajunnan yhdyssilta, umpisolmun avaaja. Estot ilon edestä poistaja, todellisen mielipiteen avaaja. Ilon alleviivain ja masennuksen laukaisin. Ja ainakin minä pidän viinan mausta ja krapulaseksistä. Ja kyllä se suu napsaa vieläkin, elämässä vain on nyt jotain muuta. Omaa ja oikeaa, ilman uusintoja.

Mutta mielestäni tilanteen paheneminen Suomessa ei johdu siitä, että viina on vähän halvempaa. Tilanteen paheneminen on seurausta työn, kodin, uskonnon (ehkä en saa isänmaata ympättyä tähän) alasajosta.

Ihmisen tekee aina mieli viinaa sitä ei tarvitse (saisi) tukea ilmaisella rahalla ja aina on laiskoja ihmisiä, sitä ei saisi tukea ymmärtämällä. Aina on pahoja ihmisiä ja heidät tulisi tuomita.

Viina on nauhoitus, elämä live lähetyksenä koetaan selvin päin. Viina ei ehkä olekaan viisasten juoma, mutta ehkä se sopii paremmin kunnon kansalaisille joilla on varaa ostaa sitä.

Minun kuninkaani on alennettu kansanedustajaksi. Vallankumous oli kuitenkin veretön, mutta paluuta valistuneeseen itsevaltiuuteen ei enää ole.

Eli edelleenkään en tiedä mitä mieltä olen. Mutta tänään ymmärsin, että alkoholi on nauhoitus.