EKA, TOKA, KOLMAS,... KERTA

Nyt kerron traumasta
jonka sain hillosaumasta
Olin nuori vuosiltani
mutta paksu varreltani
Palasin retkeltä kostealta
Kun aivan sattumalta
Törmäsin naiseen ihanaan
ehkä vähän lihavaan
Huomattavasti vanhempaan
silti niin upeaan
Rasvaiseen unelmaan.
Hän pyysi iltakahveelle
Kuulosti se valheelle
Kuinka oikeassa olinkaan
Eihän siellä kahvia ollutkaan
Ei ollenkaan
Oli vain yksiö likainen
Nainen nauroi kuin mielenvikainen
oven takanaan lukiten
Valot sammuttaen
Kuinka saatoinkaan unohtaa
Mitä isot pojat opettaa
Et näyttää saa
Ensikertaa
En uskaltanut pyytää, en kysyä
Pelkäsin käsirysyä.
Mutta aivan pyytämättä
Ilmeenkään värähtämättä
Hän poistui vaatteistaan
Sanomatta sanaakaan
hän levitti haaransa
paljastaen salansa
Asetuin viereen makaamaan
Pyrkien pelkoni salaamaan
Kättä alaspäin ujutin
karvoituksen sivutin
alapäätä rapsutin
sen kostutin
Onnistuin päälle kierähtämään
ja loppu sujui kuin itsestään
Jälkeen usean uusinnan
Kotia kohti kiiruhdan
Puhelin numerot vaihdettiin.
Pari kertaa soitettiin
Kunnes päätin niin
Vaihtaisin nuorempiin.
Unohdettiin.
Tunsin oloni likaiseksi ja pieneksi
mutta myös mieheksi

Ai missä trauma ? Odotat sitä lukija suotta.
Joskus vaan vituttaa, kaikesta aikaa kolkyt vuotta.