torstai 25. kesäkuuta 2009

Kahden pysähdyksen taktiikka

Tämä blogi perustettiin poliittisesti epäkorrektin konservatiivisen porinan väyläksi, viimeiseksi varasulakkeeksi ennen posahdusta. Viimeiset viisikuukautta ovat olleet vähän oudompaa aikaa.

Oletin vielä syksylläettä elämä jatkaisi edistymistään, kunnes sairaus pysäyttäisi 50-60v. välillä ja yritys muuttaa suuntaa epäonnistuisi mutta ja katkeroittaisi ja johtaisi lopulta hautajaisiin 2020-luvun lopulla. Elämä kulkisi niinkuin pitäisi ja jos joku yrittäisi sotkea sitä niin minä suuttuisin. Näin oli oikeastaan ihan hyvä. Jotain tällaista minulle oli luvattu, tee niinkuinpitää ja näin se menee.

40 vuoden kriisin ytimeen yllättäen asettunut pit-stop käänsi kelkan. Kuntoilua, rästitöitä, lusmuilua, matkailua, laatuaikaaa omassa laumassa. Ja lopulta mielijohteesta tupakkalakko.
ja outojuttu, oletus ikääni on tullut 20 vuotta lisää. Omistan jo nyt tarpeeksi ajatellen loppuikääni. Olenko ollut väärässä kaikki nämä vuodet ? Olenko repinyt itseäni ihan turhaan.

... ja lopulta mielijohteesta tupakkalakko.

Enpä ollut ikinä moista yrittänyt. Lapsuuteni ympyröissä jokainen terve aikuinen mies poltti, asiassa ei ollut mitään hienoa tai tavoiteltavaa, vaan asia yksinkertaisesti oli niin. Oman tupakkalakkopäätöksen laukasivat lapsien pyynnöt, ilmainen champix vieroituslääke kuuri, tekemisen puute: Ja ymmärrys ettei tässä maassa ole enää sijaa tälle. Koin itseni porukan pettäjäksi kunnes huomasin että eihän asiasta enää keskustella, ei ole enää porukkaa jota koen pettäväni. Ei ole enää joukkoa jolle olla uskollinen. Oikeassa aikuisten maailmassa oli enää savuttomia tai epäonnistunita lakkolaisia... ainakin täällä etelässä ja terveydenhuoltoalan/lääketieteen töissä. Ehkä miesten töitä tekevillä tilanne vielä toinen.

Lakko alkoi kevyesti ja erehdyin jo kolmenpäivän jälkeen kuvittelemaan että tässä se nyt sitten oli.
Kuukauden väsymys ja masennus seurasivat kuitenki lopettamista. Lopetin vieroituslääkkeenkin koska epäilin sitä syylliseksi. Syyllinen taisi kuitenkin olla vain ja ainoastaan tupakointi ylellisyydestä luopuminen. Tunne siitä , että on lopullisesti menettänyt jotain mikä itselleni kuului.

Luin Allen Carrin tupakkakirjat ja vaikka ne ovat huonosti kirjoitettuja ei voi kun ihmetellä kuinka yksiselitteisen oikeassa hän on. Tupakan aiheuttama riippumuus on pieni huumeriippuvuus ja suuri aivopesu. Tupakasta ei ole oikeasti hyötyä mihinkään muuhun kuin tuapakan vieroitusoireiden lieventämiseen.

Vaikeinta on kuitenkin myöntää että minua ja itselleni rakkaita ihmisiä on yksiselitteisesti huijattu.
Itse olen ihmisiä joilla on taipumuksena nähdä salaliittoja ja typeryyttä joka paikassa...

Oma surutyöni oli isoilta osin sen tosiasian myöntämistä, että minua on vedetty nenästä yli neljännesvuosisadan. 50k€..tästä onneksi 40k€ päätynyt omalle valtiolle. Seuraava salaliittoteorian kohde on aika ilmeinen...

Minua oli niin helppo puijata että olen kaksiviikkoa pohtinut olen ollut väärässä jossain muussa oleellisessa ja tuli siihen tulokseen että en ole.

Tupakointi ei ole osa persoonaa, kuten neljännesvuosisadan kuvittelin.

Nyt heinäkuuksi lomalle perheen kanssa. Ja elokuussa johonkin hommiin taas.

Kirjoittelun nälkä vakioaiheesta on kadonnut Homma forumille, täytyy pitää lukutaukoa ja ajatella hetki itse.

4 kommenttia:

Vasarahammer kirjoitti...

"Kirjoittelun nälkä vakioaiheesta on kadonnut Homma forumille"

Hommaforum tekee tuhoa blogosfäärissä ja tuo vain vähän hyvää uutta tilalle. Joutavan paskanjauhamisen määrä suhteessa pohdittuihin kirjoituksiin on kasvanut. Piti tämäkin kokea.

Onnea riippuvuuden voittamisesta ja hyvät lomat!

Ironmistress kirjoitti...

*ISO HALI* uussavuttomalle!

Silloin, kun ruukinmatruuna kulutti koulunpenkkiä, niin monet opiskelukaverit lopettivat tupakoinnin aivan käytännön syistä.

Prosessiteollisuuden osaajalle nimittäin oma nenä on äärimmäisen tärkeä aisti, ja monilla opiskelutovereilla tuulenhalkaisijan tarkkuus onkin koiraluokkaa. Tupakointi turruttaa nenän ja hajuaistin hyvin tehokkaasti.

Olet varmasti haistanut ja maistanut kesän aivan uudella tavalla. Tuoksut ovat paljon voimakkaampia ja maut syvempiä kuin tupakan kanssa. On oletettavaa, että jo pelkästään tämä haju- ja makuaistin terävöityminen on ollut sen arvoista.

IDA kirjoitti...

Kokeile piipunpolttoa ;)

tikox kirjoitti...

"Tupakasta ei ole oikeasti hyötyä mihinkään muuhun kuin tuapakan vieroitusoireiden lieventämiseen"

Näinhän se näennäisesti on. Viimevuosi vierähti armeijassa, ja siellä sen taas näki tavattoman hyvin miten tavattoman voimakas väline tupakointi on sosiaalisessa verkottumisessa ja suhteissa. ala - ylä-aste piireissä homma on vielä jotain muuta, egoamista ja näyttämistä yms., mutta tupakka on ja pysyy kansan huulessa niin kauan kuin tupakkakoppeja ja taukoja riittää.

Oma näkökanta on että tupakan suurin merkitys polttajalle on hyvin usein sen merkitys sosiaaliselle kanssakäymiselle (Psyykkisellä tasolla siis, ei niinkään kemiallisella). Yksi ilmenemismuoto juurikin sinun "pettämisen" tunteesi.